Kolin kansallispuisto: Ukko-Kolin kansallismaisema, kaskiahot ja Herajärven kierrokset

Kolme vyöhykettä, kolme tavoitetta

Wikipedian mukaan puisto on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen suojelutavoitteen mukaan. Kansallismaisema- ja geologiavyöhyke kattaa Kolin korkeimmat huiput, rotkot ja harjut, jotka Luontoon.fi kuvaa yhtenäiseksi geologiseksi kokonaisuudeksi. Kulttuurivyöhyke on kylän tuntumassa: siellä perinnemaisemaa pidetään yllä kaskeamalla, laiduntamalla ja niittämällä ahoja, ja pihapiireissä laiduntavat kyytöt ja lampaat. Ahojen kasvilajisto säilyy vain vuosittaisen niiton avulla. Luontovyöhykkeellä suojellaan vaarojen metsäluontoa, vanhoja metsiä ja synkeitä kuusikoita, kuten Luontoon.fi niitä kutsuu.

Puisto rajautuu lännessä kahteen pieneen järveen, Jeroon ja Herajärveen. Idässä avautuu Pielinen.

Ukko-Koli ja luontokeskus

Tunnetuin näköalapaikka on Ukko-Koli, jolta Wikipedian mukaan aukeaa mahtava näkymä itään Pieliselle. Huipun läheisyydessä sijaitsevat Kolin luontokeskus Ukko ja Break Sokos Hotel Koli, ja kesäisin huipulle pääsee kahdella pitkällä maisemahissillä, yksi etelä- ja yksi pohjoispuolelta. Luontoon.fi listaa Kolille esteettömiä reittejä ja palveluja, joten huipun maisema on nähtävissä myös niille, jotka eivät kiipeä portaita.

Reitit, ladut ja pyöräily

Luontoon.fi:n mukaan Kolilla on retkeilyreittejä päiväretkistä vaelluksiin, ja vaeltajien suosiossa ovat Herajärven kierrokset puiston länsiosassa. Talvella huollettuja perinteisen ja luistelutyylin latuja on yli 50 kilometriä, ja retkeily sujuu lumikengillä. Pyöräilyn kohdalla sääntö on tiukka: kansallispuiston poluilla ei saa pyöräillä, mutta puiston soratiet tarjoavat pyöräilymahdollisuuksia. Muita Luontoon.fi:n listaamia aktiviteetteja ovat kalastus, melonta, veneily, laskettelu, uinti ja ratsastus. Puistossa on tulentekopaikkoja, telttailualueita ja vuokratupia; leiriytyminen ja tulenteko ovat sallittuja vain niille osoitetuilla paikoilla, kuten kaikissa kansallispuistoissa (ks. retkietiketti).

Reittien pituudet Kolilla ovat Luontoon.fi:n puistolistan mukaan 0,3–38,4 kilometriä.

Kaskikulttuurin helmet

Kolin kulttuurivyöhyke on Wikipedian sanoin kaskikulttuurin helmi: avointa, koivikoiden reunustamaa maisemaa, jossa aholla ja hakamaalla laiduntavat itäsuomenkarjan kyytöt ja lampaat. Kaskeaminen ei ole museonäytös vaan hoitokeino: ahojen monimuotoinen kasvilajisto häviäisi ilman säännöllistä niittoa ja laidunnusta. Tämä on poikkeuksellista kansallispuistolle, jossa luonnonsuojelulaki kieltää luontoa muuttavan toiminnan; perinneympäristöjen hoito on kuitenkin saman lain 50 §:ssä erikseen sallittu.

Koli lukuina

Milloin Kolille

Kesällä maisemahissit ja ahojen kukinta, syksyllä ruska vaaroilla, talvella yli 50 kilometriä latuja ja laskettelurinteet puiston reunalla. Pienen pinta-alan ja suuren kävijämäärän yhdistelmä tarkoittaa, että Ukko-Kolin huipulla on ruuhkaa heinäkuun päivinä; Herajärven kierroksilla ja luontovyöhykkeen metsissä tilaa on enemmän. Kolin sijoitus muiden puistojen joukossa näkyy sivulla kävijämäärät, ja puiston synty osana vuoden 1991 puistoaaltoa sivulla kansallispuistojen historia.