Kansallispuistojen historia Suomessa: Kruununpuistosta 1842 Sallan kansallispuistoon 2022

Idea tulee Ruotsista: 1880–1925

Luonnonsuojelu alkoi Wikipedian mukaan Suomessa kaupunkien sivistyneistön piirissä. Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld julkaisi Ruotsissa vuonna 1880 vetoomuksen «Ehdotus valtiopuistojen (riksparker) perustamiseksi Pohjoismaihin», joka nosti asian julkisuuteen; suomeksi se ilmestyi vasta 1922 valtion ensimmäisen luonnonsuojeluvalvojan Rolf Palmgrenin kirjassa Luonnonsuojelu ja kulttuuri. Ajatus oli etsiä kohteita «huviksi ja nautinnoksi kaikille vapaan luonnon ystäville» kohtuullisten liikenneyhteyksien päästä niin, että paikallisen väestön elinoloihin ei tarvitsisi puuttua.

Vuonna 1925 kohteiden etsintä annettiin kasvitieteen professori Kaarlo Linkolalle. Hän ehdotti kahdeksaa kohdetta, kaikki Pohjois-Suomessa. Linkola vaikutti vahvasti myös siihen, että Pallastunturien alueelle esitettiin puistoa; esitys yleisestä luonnonsuojelualueesta hyväksyttiin valtiopäivillä 1928.

Laki 1938 ja neljä ensimmäistä puistoa

Hankkeet herättivät paikallista vastustusta, ja erityisesti Kuusamoon ehdotettu Oulangan kansallispuisto oli Wikipedian sanoin vastatuulessa, kun lakiesitys tuli eduskuntaan 1926. Asia lykkääntyi, kunnes luonnonsuojelua kannattanut professori A. K. Cajander tuli pääministeriksi. Laki astui voimaan 1938, ja samalla perustettiin neljä kansallispuistoa ja kuusi luonnonpuistoa. Ensimmäiset kansallispuistot olivat Pallas-Ounastunturi, Pyhätunturi, Heinäsaaret Petsamossa ja Porkkala. Heinäsaaret ja Porkkala jäivät sodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutetuille tai vuokratuille alueille, joten vuoden 1938 puistoista ovat jäljellä vain kaksi lappilaista, nykyisten Pallas-Yllästunturin ja Pyhä-Luoston ytimet. Samana vuonna valmistui Pallastunturin ensimmäinen hotelli.

1956: seitsemän puistoa ja Oulanka vihdoin

Vuonna 1956 perustettiin Metsähallituksen taulukon mukaan seitsemän kansallispuistoa: Lemmenjoki, Liesjärvi, Linnansaari, Oulanka, Petkeljärvi, Pyhä-Häkki ja Rokua. Oulangan puistoa oli odotettu 1800-luvun lopulta: alue oli taiteilijoiden ja luonnontutkijoiden suosiossa, mutta nimitystä hidastivat sota, isojako ja Kuusamon koskisota 1900-luvun puolivälissä. Lemmenjoesta tuli heti maan suurin puisto, ja se on sitä yhä (2 858 km²).

Puistot saavat hoidon: 1970-luku ja vuoden 1982 aalto

Wikipedian mukaan Suomen kansallispuistot olivat 1970-luvulle asti vain kartoille ja osittain maastoon merkittyjä alueita vailla hoitoa ja suurempia kävijämääriä. Mallia puistojen hoitoon otettiin Yhdysvalloista, ja vuonna 1978 valmistui Kansallispuistokomitean mietintö, joka ehdotti toiminnan kehittämistä ja puistojen lisäämistä. Taas tuli vastustusta paikkakunnilta, joihin puistoja ehdotettiin. Lopulta vuonna 1982 perustettiin yksitoista uutta puistoa: Helvetinjärvi, Hiidenportti, Isojärvi, Itäinen Suomenlahti, Kauhaneva-Pohjankangas, Lauhanvuori, Patvinsuo, Riisitunturi, Salamajärvi, Seitseminen ja Tiilikkajärvi. Samalla luotiin toimintamalli, jossa puistoista vastaa Metsähallitus ympäristöhallinnon sekä maa- ja metsätaloushallinnon valvonnassa. Vuonna 1983 seurasivat Saaristomeri ja Urho Kekkosen kansallispuisto.

Yksi kerrallaan: 1989–2017

Vuoden 1983 jälkeen puistoja perustettiin tasaiseen tahtiin: Tammisaaren saaristo 1989, Kolovesi ja Torronsuo 1990, Koli ja Perämeri 1991, Puurijärvi-Isosuo ja Päijänne 1993, Nuuksio 1994, Valkmusa 1996, Kurjenrahka 1998, Syöte 2000, Leivonmäki ja Repovesi 2003, Selkämeri ja Sipoonkorpi 2011, Etelä-Konnevesi 2014, Teijo 2015 ja Hossa 2017. Vuonna 2005 kaksi vuoden 1938 puistoa saivat uuden muodon: Pallas-Ounastunturiin liitettiin Ylläs-Aakenustunturi ja Pyhätunturiin Luosto, ja Metsähallitus laskee näiden perustamisvuodeksi 2005.

Hossa perustettiin itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden puistoksi ja avattiin 17.6.2017; sitä edelsi vuoden 2011 kiista Metsähallituksen hakkuista retkeilyalueella. Repovesi puolestaan syntyi 2003 osin metsäyhtiön lahjoituksesta: UPM-Kymmene antoi valtiolle kolmasosan puiston maista vuonna 2001.

Salla 2022 ja mitä sen jälkeen

Ympäristöministeriöön tuli vuonna 2020 useita esityksiä uusista puistoista. Ministeriön selvitys vertaili viittä ehdokasta ja vei jatkotyöhön Sallatunturin ja Evon metsäalueen. Sallan kansallispuisto hyväksyttiin eduskunnassa marraskuussa 2021 ja perustettiin 1.1.2022; valinnan perusteena oli muun muassa junayhteys Kemijärvelle, joka tekee syrjäisestä erämaapuistosta poikkeuksellisen hyvin julkisilla saavutettavan. Metsähallituksen arvio perustamiskustannuksista oli noin 4,5 miljoonaa euroa. Evon kohdalla päätöstä ei vuoden 2026 syksyyn mennessä ollut tehty, ja puistojen määrä on pysynyt 41:ssä.

Neljä aaltoa taulukkona

• Yhdistetyt puistot, joiden alkuperäiset osat ovat vuodelta 1938. Lähde: Metsähallituksen kansallispuistotaulukko 31.12.2025.

Mitä laki tänään vaatii uudelta puistolta, vähintään 1 000 hehtaaria valtion maata ja merkitys luonnonnähtävyytenä, on selostettu sivulla mitä kansallispuistossa saa ja ei saa.