Pallas-Yllästunturin kansallispuisto: 586 800 käyntiä, Hetta–Pallas ja maailman puhtain ilma

Kaksi puistoa yhdessä

Nykyinen puisto syntyi vuonna 2005, kun vuonna 1938 perustettuun Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon yhdistettiin Ylläs-Aakenustunturin alue. Pallas-Ounastunturi oli yksi Suomen neljästä ensimmäisestä kansallispuistosta; esitys yleisen luonnonsuojelualueen perustamisesta hyväksyttiin valtiopäivillä 1928, ja kasvitieteilijä Kaarlo Linkolalla oli Wikipedian mukaan vahva osuus puiston synnyssä. Metsähallitus laskee perustamisvuodeksi 2005 ja merkitsee vuoden 1938 alaviitteeseen; tällä sivustolla noudatetaan samaa tapaa. Puiston kunnat ovat Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio.

Pallastunturin ensimmäinen hotelli valmistui samana vuonna kuin puisto, 1938, funktionalistiseen tyyliin; se tuhoutui sodassa, ja nykyisen hirsihotellin ensimmäinen osa valmistui 1948. Pallastunturien maisema on yksi Suomen kansallismaisemista.

Tunturiketju Ounastunturilta Ylläkselle

Puiston runko on tunturijono, jonka suurimmat tunturit pohjoisesta etelään ovat Ounastunturi, Pallastunturi, Lommoltunturi, Sammaltunturi, Keimiötunturi, Äkäskero sekä Ylläksen lähellä Aakenustunturi, Lainiotunturi ja Kesänki. Yllästunturin oma huippu ei kuulu puistoon, mutta saman muodostelman Keskinenlaki ja Kellostapuli kuuluvat. Mannerjään sulamisvedet kuluttivat tunturien väleihin kuruja, joista Wikipedia mainitsee Aakenuksen Vaulokurun ja Taivaskeron ja Laukukeron välisen Liisansatulan.

Luontoon.fi kuvaa maisemaa avarina tunturimaisemina, monimuotoisina metsinä ja aapasoina. Sammaltunturin mittausasemalla Ilmatieteen laitos mittaa ilman puhtautta; Luontoon.fi:n mukaan puistossa liikutaan ja levätään tutkitusti maailman puhtaimmassa ilmassa.

Reitit: päiväretkistä Hetta–Pallakseen

Hetta–Pallas on Suomen vanhin merkitty tunturireitti, viitoitettu vuonna 1934, ja edelleen puiston tunnetuin vaellus. Luontoon.fi:n mukaan reittejä on valittavana lyhyistä päiväretkistä aina Hetta–Pallakseen asti, ja alueella on erilliset talvi- ja kesäreittiverkostot. Pyöräilijöille puisto on Luontoon.fi:n sanoin yksi suosikkikohteista pitkien polveilevien reittien ansiosta; talvella latuverkosto vie tuntureihin ja erämaakahviloille, ja lumikengillä pääsee kodalle tai huipulle. Muita listattuja lajeja ovat kalastus, lintujen tarkkailu, marjastus ja sienestys, laskettelu, melonta ja geokätköily.

Yöpyä voi Luontoon.fi:n mukaan laavuissa, kodissa, autio- ja varaustuvissa sekä erämaakahviloiden yhteydessä. Autiotupien käyttötavat on koottu sivulle autiotuvat.

Kolme luontokeskusta

Puistolla on kolme luontokeskusta: Yllästunturin luontokeskus Kellokas Äkäslompolossa, Pallastunturin luontokeskus Pallaksella ja Tunturi-Lapin luontokeskus Hetassa. Luontoon.fi mainitsee puistolle myös tekoälybotin, joka vastaa kysymyksiin reiteistä ja palveluista.

Suomen suosituin: luvut

Pallas-Yllästunturin vuotuinen keskiarvo on Wikipedian mukaan 540 000 kävijää. Koko puistoverkoston käyntimäärä oli vuonna 2025 3 521 100, joten Pallas-Yllästunturin osuus oli noin kuudesosa. Kehitys vuodesta 2010 on sivulla kävijämäärät.

Pallas-Yllästunturi lukuina