Jokaisenoikeudet: mitä saat tehdä toisen maalla ilman lupaa ja missä oikeudet loppuvat

Mihin oikeudet perustuvat

Jokaisenoikeudet eivät ole yksi laki vaan periaate, jota eri lait Luontoon.fi:n sanoin antavat, ohjaavat tai rajoittavat: rikoslaki (kotirauha, hallinnan loukkaus), luonnonsuojelulaki (rauhoitetut lajit, suojelualueet), pelastuslaki (avotuli), maastoliikennelaki (moottoriajoneuvot), kalastuslaki (onkiminen ja pilkkiminen yleiskalastusoikeuksina) ja järjestyslaki (koirat). Vaatimus on aina harmittomuus: Wikipedian mukaan oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla, ja erityisesti kotirauhaa on kunnioitettava. Vastaavia oikeuksia on Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Skotlannissa, Sveitsissä ja Virossa; monissa Euroopan maissa luonnossa liikkuminen vaatii maanomistajan luvan.

Jokaisenoikeudella saat

Luontoon.fi:n listan mukaan saat:

• liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä;
• ratsastaa maastoa vahingoittamatta;
• oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua;
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;
• veneillä, uida ja kulkea jäällä;
• onkia ja pilkkiä.

Tilapäinen yöpyminen tarkoittaa yhtä tai kahta yötä telttaa tai laavua siirtäen; leiripaikaksi ei saa asettua viikoiksi. Mitä laavulla yöpyminen käytännössä vaatii, on sivulla laavut.

Jokaisenoikeudella et saa

Samasta listasta:

• tehdä avotulta toisen maille (pelastuslaki 6 §: avotuli vaatii maanomistajan luvan, ja maastopalovaroituksen aikana se on kielletty kaikkialla; ks. tulenteko retkellä);
• häiritä kotirauhaa, esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
• roskata ympäristöä;
• kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, eikä ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, sammalta tai jäkälää;
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa;
• kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla;
• häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä tai poikasia tai häiritä eläimiä;
• haitata maanomistajan maankäyttöä;
• kalastaa (muuten kuin onkien ja pilkkien) ja metsästää ilman lupia;
• päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle;
• pitää koiraa kytkemättömänä taajamassa, kuntopolulla tai toisen alueella, eikä lainkaan 1.3.–19.8.

Viimeinen kohta yllättää monen: koiran kiinnipitoaika 1. maaliskuuta – 19. elokuuta koskee kaikkea maastoa, ei vain suojelualueita, ja sen tarkoitus on suojata pesiviä lintuja ja poikasia.

Missä oikeudet eivät päde sellaisinaan

Luontoon.fi:n mukaan suojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa luonnonsuojelulailla, jos eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen sitä edellyttää, ja leiriytyminen voidaan rajoittaa tai kieltää kokonaan. Aluetyypit eroavat paljon:

Lisäksi suojelualueilla ei saa ottaa maa-aineksia eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää, kasvien ja hyönteisten kerääminen on luvanvaraista ja sallittu vain tutkimukseen, onkimista voidaan rajoittaa vaelluskalavesien koski- ja virta-alueilla, ja metallinetsintä on pääsääntöisesti luvanvaraista. Kansallispuiston koko säännöstö on sivulla kansallispuiston säännöt.

Oikeus ja tapa

Laki sanoo, mitä saa; tapa sanoo, miten. Luontoon.fi:n retkietiketti lisää oikeuksien päälle viisi periaatetta: kunnioita luontoa, suosi merkittyjä reittejä, leiriydy vain sallituille paikoille, tee tulet vain sallituille paikoille, älä roskaa. Jokaisenoikeus leiriytyä on olemassa, mutta hyvä retkeilijä ei leiriydy pihan näköpiiriin eikä jätä nuotiosta jälkeä. Periaatteet on avattu sivulla retkietiketti.